Osteritietoutta
Olemme koonneet tälle sivulle tietoja ja taitoja, joita ostereiden syöminen vaatii tai joita muuten on hyvä tietää ennen osteripöytään istumista. Jos jokin jää vielä askarruttamaan, otathan yhteyttä >.
Mistä voin hankkia ostereita?
Helsingin seudulla takuuvarmat osterin hankintapaikat ovat Stockmann, Kalatukku Arvo Kokkonen sekä Kalatukku E. Eriksson
Mistä tunnistan syötävän osterin?
Vedestä nostettu osteri pysyy hengissä kaksi viikkoa, jos se säilytetään oikein. Osteri viihtyy kosteassa ja kylmässä, 2-6 asteessa, käärittynä tiukasti merilevään tai kosteaan paperiin. Ennen syömistä on varmistettava, että kuori on kiinni. Kuori avataan veitsellä, ja vastoin yleistä uskomusta osteri kuolee heti, kun kuori avataan.
Miten avaan osterin?
Osterit avataan tarkoitukseen valmistetulla tukevalla osteriveitsellä. Markkinoilla on lukuisia erilaisia osteriveitsiä, mutta paras veitsi on teräväkärkinen 7-10 cm pitkä ja tukevalla kahvalla varustettu. Hanska tai pyyhe helpottaa huomattavasti avausta, sillä teräväkuorinen osteri voi tehdä haavoja avaajan käsiin.
Ostereita suositellaan avaamaan 1– 10 kappaletta henkeä kohden. Määrää riippustoriesu ruokailijan asiaan vihkiytyneisyyden asteesta. Ostereita voi avata 1/2-kuoreen etukäteen ennen tarjoiluajankohtaa, mutta säilytyslämpötilan on tällöin oltava lähellä nollaa astetta.
Ennen avaamista harjaa osterit puhtaiksi juoksevassa kylmässä vedessä ja avaa juuri ennen tarjoilua. Käytä tukena keittiön työtasoa.
* tartu osteriin pyyheliinalla niin, että kupera puoli on alaspäin
* avaa osteri aina itsestäsi poispäin. Käytä osteriveistä, tavallista puukkoa tai teräväkärkistä keittiöveistä, jossa on kunnon sormisuoja.
* paina toisella kädellä veitsen kärki nivelessä olevaan pieneen aukkoon.
* vie veistä kuoren reunaa pitkin ylös kunnes sulkijalihas katkeaa.
* käännä veistä niin, että kuori aukeaa
* tarkista tuoreus ja irrota osteriliha varovasti ettei mehu valu pois.
Tarjoa osterit kuoristaan jääpedin päällä
Perinteisiä lisukkeita ovat sitruunalohkot tai hyvä vadelmaviinietikka, valkoinen balsamico tai muscadet-viinietikka salottisipulin kera
Oysters from A to Z: 26 things to know
klikkaa otsikkoa päästäksesi finedininglovers-sivustolle, jossa monta mielenkiintoista faktaa ostereista!
OSTERIT
Suurimmat tuottajamaat EU:ssa Ranska (Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin tuottaja) Irlanti, Espanja ja Portugali. Suurimmat tuottaja koko maailmassa (Euroopan ulkopuolella) Kiina, Etelä-Korea ja Japani.
Lyhyt johdatus ranskalaisiin ostereihin
Ranskan suurimmat osterialueet ovat Marennes, Bretagne ja Normandia. Erot eri alueiden ja samankin alueen eri tuottajien ostereissa ovat selvät. Erot esimerkiksi maussa ja lihan kiinteydessä pystyy vasta-alkajakin helposti huomaamaan. Osterin makuun vaikuttavat voimakkaasti kasvupaikka, kasvattaja, koko, vesi, veden virtaus, merenpohja ja vuorovesi.
Viljellyt Fine de Claire (Crassosterea gigas) -osterit
Marennes Oleròn
Marennes Oleròn ja Gillardeau ovat kahden tuottajan aivan erimakuisia ostereita Marenne´n marskimaalta Ranskan länsirannikolta. Marennes Oleròn kokoluokkaa II, pehmeä mutta antaa puruvastuksen, väri harmaa - tummanharmaa.
Gillardeau
Kaikista Crossosterea gigas-ostereista arvostetuin ja harvinaisin Gillardeau on kokoluokka III, suussa sulavan pehmeä ja hieman rasvainen. Väri vaalean harmaa - harmaa. Maku on mieto ja herkkä.
Fines Bretagne
Hyviä, tasalaatuisia ostereita, joita saadaan läpi vuoden Bretagnen niemimaan pohjoisrannalta. Kokoluokka II, pehmeä mutta antaa puruvastuksen, harmaa - tummanharmaa.
Fines Normande
Fines Normande on Ranskan toiseksi suurin osterin tuottaja. Osterit ovat kokoluokkaa II, pehmeitä mutta antavat pirutuntuman. Väri harmaa - tummanharmaa.
St. Vaast
Erinomaisia ostereita Normandiasta. Kokoluokka II. Lihan koostumus on pehmeä ja maku lempeä. Väri harmaa - tummanharmaa.
Utah Beasch
Erittäin hienostunut osteri Normandian alueelta. Kokoluokka III suussa sulavan pehmeä ja hieman rasvainen. Väri vaaleanharmaa - harmaa. Maku elegantti ja lempeä.
Villinä kasvanut Belon (Ostera edulis)
Bretagnen etelärannikolla villinä kasvava Belon on kokonaan eri lajike kuin viljeltäväksi sopiva Fine de Claire. Aidot Belon osterit ovat lihaisan kiinteitä ja tarjoavat selvän puruvastuksen. Maussa on selvästi tunnistettava metallinen jälkivivahde. Väri vaaleanharmaa - harmaa.